Stop autoilijoiden kuritukselle! -kansanliike luovuttaa uudelle eduskunnalle lähiaikoina kaksi kansalaisaloitettaan, jotka vaativat polttoaineveron kohtuullistamista ja dieselin käyttövoimaveron poistamista ja sen tilalle biopolttoaineiden jakeluvelvoitetuen luomista.
Hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa tulisi huomioida erittäin suurella painoarvolla energian hinta ja energia- ja liikenneköyhyyden torjuminen.
Jo nyt kotitaloudet joutuvat käyttämään suhteettoman suuren osuuden tuloistaan energiaan eikä liikkuminen ole ollut enää pitkään aikaan kohtuuhintaista.
Liikenteen päästöjen vähentämiseen kannustavat keinot käyttöön tulevalla hallituskaudella
Huomiota tulee kohdistaa liikenteen ja erityisesti ajoneuvoliikennettä kurittavaan korkeaan verotasoon, joka muodostuu useista veroista. Autoliikenne kantaa jo nyt osuuttaan suurempaa maksutaakkaa CO2-päästöistä. Näistä maksetaan mm. polttoaine-, käyttövoima-, auto- (täyssähköautoja lukuun ottamatta) ja ajoneuvoverossa.
Rangaistusluontoiset maksut eivät ole nykypäivää vaan muutokseen tulee pyrkiä kannustavilla keinoilla, kuten uusiutuvien polttoaineiden minimiverotuksella tai niiden nykyistä alemmalla alv-verokannalla.
Kiireellisin asia tulevalla hallituksella on perua jakeluvelvoitetason nosto 2024 vuoden alusta 13,5 prosentista 28 prosenttiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi biopolttoaineita koskevan jakeluvelvoitteen kasvattamisen nostavan vuonna 2024 dieselin pumppuhintaa noin 24 sentillä litraa kohden vuoden 2023 tasoon verrattuna.
STOP Autoilijoiden kuritukselle! -liike vaati jakeluvelvoitteen laskua jo 16.3.2021 päivätyssä kansalaisvetoomuksessa, jonka allekirjoitti yli 63000 kansalaista ja luovutettiin kansanedustajille 7.8.2021 Torviprotestin yhteydessä.
Vaatimus on uudistettu lokakuun 2021 ja helmikuun 2022 Torviprotestien yhteydessä sekä keväällä 2022, jolloin sitä vihdoin päätettiin alentaa vuosille 2022 ja 2023.
Torviprotesti- mielenosoitukset ovat tähän mennessä keränneet historian suurimmat osallistujamäärät yhteensä tuhansilla osallistujilla, joista suurimmassa n 4000 osallistujaa. Nämä historialliset määrät kertovat epäoikeudenmukaisuuden tunteesta ja autoilijoiden historiallisen suuresta ahdingosta, joka päättäjien on syytä ottaa tosissaan.
Jakeluvelvoitetasojen noudattaminen ja nyt kaavailtujen alennusten kiriminen kiristävästi myöhemmin aiheuttavat kohtuuttoman kustannustaakan erityisesti tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle, jotka eivät saa apua mahdollisista tulevista tukitoimenpiteistä, kuten ammattidieselistä tai kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta.
Tiestön korjausvelan lyhentäminen ripeään tahtiin
Tiestön korjausvelan pikainen vähentäminen ja olemassa olevan tie- ja rataverkon kuntoon saattaminen täytyy olla tulevalla hallituskaudella rahoituksessa etusijalla sen sijaan, että kohdistetaan miljardeja täysin uusiin tie- ja ratahankkeisiin.
Kunnossa oleva tieverkko vähentää päästöjä
Nyt olisi korkea aika kiinnittää liikenteen päästöissä huomio muihinkin seikkoihin, kuin pelkästään pakoputken päästä tuleviin päästöihin.
Jo 22.6.2021 Liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota teiden kunnon vaikutuksesta päästöihin – ”liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tien kunnossapito tulisi nostaa selvemmin esille myös päästöjen vähentämistoimenpiteenä, jolle on määriteltävissä päästövaikutukset.”. Valiokunta on ehdottanut eduskunnan päätettäväksi myös seuraavaa: ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto sitoutuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.” (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/LiVM_17+2021.pdf)
Tieverkon kunnolla on suuri vaikutus päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja matka-aikoihin.
Tiestön huono kunto vaikuttaa todistetusti liikenneturvallisuuteen ja on ajankäytöllisesti tehotonta; mm Autoliitto on aiemmin laskenut, että esimerkiksi nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän, mikä tarkoittaa yli 25 000 henkilötyövuotta.
Päällyste- ja infra-alan yhdistysten EAPA:n, EUPAVE:n ja FEHRL:n vuonna 2016 Euroopan parlamentille jättämässä kannanotossa on arvioitu, että jos kolmannes EU:n tieverkosta voitaisiin parantaa vastaamaan hyvää laatutasoa, EU-tasolla liikenteen päästöt vähenisivät noin 14 miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Tämä olisi yhtä suuri päästöjen vähenemä kuin 6 miljoonan auton korvaaminen päästöttömillä autoilla.
Hiilineutraaliusaikataulu ja liikenne
Valtionvelan edelleen kasvaessa ja maailman tilanteen ollessa epävakaa ei valtiomme ja kansalaistemme kannalta ole mitenkään perusteltua pyrkiä saavuttamaan muuta Eurooppaa nopeammin hiilineutraaliutta. Hallitsemattomat riskitekijät ja vaikutukset pienelle kansakunnalle, jonka sekä henkilö- että tavaraliikenne hoidetaan autoilla noin 80 prosenttisesti, voivat olla kohtalokkaita huomioiden maantieteellinen sijaintimme ja harva asukastiheytemme.
Tästä syystä olemme tehneet myös Tolkkua päästövähennystavoitteisiin!- nimisen kansalaisaloitteen, joka vaatii Suomen siirtymistä hiilineutraaliustavoitteessa muun EU-tahtiseksi ja hakee muutosta ilmastolain kirjaukseen tavoitteen muuttamiseksi vuodesta 2035 vuoteen 2050.
Olemme jo aiemmin tuoneet esille kantamme ja pyytäneet kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin
STOP Autoilijoiden kuritukselle! -liike pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan varmistaa EU:n energiaverodirektiivin uudistuksen yhteydessä ja kansallisessa lainsäädännössä, että:
- 1. Ajoneuvojen käyttäjät eivät joudu muita kansanryhmiä huonompaan asemaan
- 2. Uusiutuvan energian lisääminen ei saa lisätä muiden liikenteen käyttövoimien vero- ja maksutaakkaa
- 3. Uusiutuvien polttoaineiden suosimisesta tulee tehdä houkuttelevaa minimalistisilla valmisteveroilla.
- 4. Jo käytössä olevaa ajoneuvoihin kohdistuvaa verotusta tulee alentaa tai poistaa, jotta kansalaisilla
- olisi aidosti mahdollisuus ympäristöystävällisempään teknologiaan.
- 5. Jo olemassaolevan ajoneuvokantamme käyttöä ei estetä tai hankaloiteta lainsäädännöllä tai taloudellisesti
