Nykypäivän liikenneveropolitiikka Suomen kansalaisen silmistä katsottuna

Nykypäivän liikenneveropolitiikka Suomen kansalaisen silmistä katsottuna

Polttoaineiden hinnat ovat ennätyskorkeat. Tämä tiedetään kansan ja sen edustajien keskuudessa. 2€ kipuraja ylittyi. Ryhmämme valmisteli kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan polttoaineverojen kohtuullistamista ja kohtuullisen hintatason turvaamista. Kannatusilmoituksia on kertynyt tähän mennessä 111 216. Kannatuksia kerätään 28.4.2022 asti.

25.11.2021 Perussuomalaiset esittivät 25% veroalennusta sähkö- että polttoaineveroille eduskunnan kyselytunnilla. Hallituksen vastaus oli yksinkertainen ”Miljardiluokan kysymys” ja ”Mistä rahat otettaisiin pois?” Myös hallituksen edustus mainitsi, että polttoaineiden hintoihin vaikuttavaan maailmanmarkkinahintaan ei hallitus kykene tekemään muutoksia. Hallitus kuitenkin kykenee muuttamaan verotusta tarvittaessa. Polttoaineiden valmisteveroissa on laskemisen varaa.

Otetaan tähän esimerkkinä bensiini, koska Suomessa oli 2020 pelkästään bensiinillä kulkevia henkilöautoja yli 1,8 miljoonaa autoa 2,7 miljoonasta henkilöautosta.

Bensiini sisältää valmisteveroa eli kansankielellä polttoaineveroa 75,96 centtiä litraa kohti. Kuluttaja luonnollisesti maksaa arvolisäveron, myös valmisteverosta.  

Jopa 95E10 laatuisessa bensiinissä on ylitetty 2€ kipuraja. Pumpulta 2€ per litra hinnasta menee valtiolle veroja 1,1467€ per litra. Verot koostuvat valmisteverosta 0,7596€/L ja arvolisäverosta 0,3871€/L. Bensiinin täysin veroton hinta on 0,8533€ litraa kohti. 20 sentin valmisteveron alennuksella saataisiin pumppuhinnaksi eli kuluttajahinnaksi n. 1,752€ /L (alviton 1,4129€)

Nykytilanteessa tankkaamalla 1000 litraa vuodessa maksat riihikuivaa rahaa 2000€, joista menee valtiolle 1146€.

Kuinka paljon 1000 litraa tankkaava kansalainen säästäisi 20 sentin alennuksella?

Jos polttoaineveroa laskettaisiin 20 senttiä, tällöin pumppuhinta alenisi 24,8 centtiä. Yksinkertaisella laskukaavalla kasvattaisimme bensiiniajoneuvolla ajavan kansalaisen ostovoimaa 248 euroa tuhatta litraa kohti. 5,7 litraa 100 kilometriä kohti kuluttavalla autolla ajaisi 1000 litralla n. 17,5 tuhatta kilometriä. 35 tuhatta kilometriä ajavan kansalaisen ostovoima kasvaisi lähes 500€.

Ostovoiman kasvattamisella positiivinen vaikutus valtion talouteen

Palaten 25% veroalennukseen ja hallituksen vastakysymyksiin ”Miljardiluokan kysymys ja mistä rahat otettaisiin pois?” Tämä on erittäin hyvä kysymys mitä voidaan tarkastella tarkemmin. Tarvitseeko leikata menoja? Ensiksi pitää kertoa taustatiedot suomalaisesta ajokulttuurista. Henkilöliikenteestä n. 90 prosenttia kulkee tien päällä, tästä on yli 80% henkilöautoliikennettä eli suurin osa kansalaisista kulkee henkilöautolla töihin, vapaa-ajalla. yms. Lisäksi Suomi on harvaanasuttu maa ja välimatkat ovat pitkiä. Ajomatkat eivät ole suoraviivaisia, vaan tapahtumaketjuja. Saatamme samalla matkalla viedä lapset aamulla päiväkotiin, hakea eväät lähikaupasta ja ajaa tämän jälkeen töihin tai käydä asioimassa kaupassa, verotoimistossa, harrastuksissa tms.

Alentamalla polttoaineiden veroja kasvatamme kansalaisten ostovoimaa. Ostovoiman kasvun myötä kotitaloudet voivat sijoittaa mm. enemmän kotimaan palveluihin, harrastuksiin ja kotimaisiin tuotteisiin. Myös tarvittaessa säästynyt raha voidaan sijoittaa vähäpäästöisempään autoon. Kotitalouden monipuolisella ostovoimalla on loppupelissä työllistävä vaikutus. Työllistävän vaikutuksen, yrityksien kasvun myötä valtio saa lisää verotuloja eri veromuodoissa mm. ansiotuloveroja, pääomaveroja, arvolisäveroja ja yhteisöveroja.

Yhteiskunnan tukipilari

Kuljetusala, Maanteiden tavaraliikenne Suomessa. Maanteiden tavaraliikenteessä kulkee 86 prosenttia tavaratonneista maassamme ja sen yritysten liikevaihto on noin 6 miljardia euroa. Logistiikka vastaa noin 14 prosenttia teollisuuden ja kaupan liikevaihdosta ja runsasta 12 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Kyseessä on maamme kilpailukyvyn kannalta merkittävä toimiala ja työllistäjä.” – SKAL 2019

Kaikki tuotteet lopulta kulkevat kauppoihin ja kaupoista, varastoilta kotiovellemme tai yrityksemme takapihalle kumipyörillä, jotka kantavat raskasta taakkaa. Kuljetusalan yksi suurimpia kulueriä ovat polttoaineet, tarkalleen ottaen pääkäyttövoimana kuljetusalalla on diesel. Alentamalla polttoaineverotusta, parannamme kilpailu- ja investointikykyämme mm. viennin kilpailukykyä. Viennin kilpailukyvyn parantumisella olisi myös työllistävä vaikutus.

Veroalennuksilla olisi lopulta alentava vaikutus kuluttajahintoihin. Kansalaisten ostovoiman kasvun ja alentuneiden kuluttajahintojen myötä valtio saa enemmän tuloja mm. valmisteverojen ja arvolisäverojen muodossa.

Vanhan liikenneveropolitiikan linjalla

Nykyisen hallituksen linjauksilla ja reagoimattomuudella on negatiivinen vaikutus valtion talouteen? Autolla kulkevien kotitalouksien ostovoima ja työssäkäynnin kannattavuus heikkenee, myös kynnys kasvaa vastaanottaa töitä. Seurauksena valtio menettää verotuloja mm. työttömyyden kasvaessa, joka nostaa valtion ja kuntien kuluja. Sosiaaliturvan kulut kasvavat. Työttömyyden kasvaessa myös terveyspalveluiden kulut kasvavat.

Polttoaineiden kustannuksien nousu vaikuttaa lopulta melkein kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Tähän lainaten asi Niemistä: Suomi on täysin riippuvainen tieliikenteestä. Liikkumiskustannusten nousu ei ole vain henkilöautoilijoiden ongelma, vaan siitä kärsivät myös niin joukkoliikenne kuin tavaraliikenne ja sitä kautta kaikki kuluttajat. Tämän lisäksi se kiihdyttää inflaatiota ja laskee jokaisen euron ostovoimaa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.”

Vaikutus on siis suuri, varsinkin pienituloisiin -ja keskituloisiin talouksiin ja pk-yrityksiin. Inflaation noustessa, myös palkankorotukset ja sosiaalietuuksien indeksikorotukset tulevat ajankohtaiseksi. Tämän myötä yrityksien henkilöstökulut kasvavat, valtion menot kasvavat ja yrityksien nousseet kulut näkyvät lopulta palveluiden ja tuotteiden hintojen nousuna. Puhumattakaan logistiikka-alasta, heikennämme viennin kilpailukykyä ja investointikykyä. Näkisimme tulevaisuudessa enemmän ulkomaalaisia kuljettajia liikenteessä.

Esitän hallitukselle kysymyksen. Jatketaanko vanhalla verotuskaavalla vai laitetaanko Suomen hyvinvointi edelle? Jos valtion menoja tarvitsee leikata, niin nämä leikkaukset tulee toteuttaa ”Suomen kansalaisten hyvinvointi ensin periaatteella… ”

PS. Ei polttoainekuljetuksetkaan ilmaiseksi kulje!

Stop Autoilijoiden kuritukselle! – Klaus Kannistola

  • 951
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    951
    Shares
Share

One thought on “Nykypäivän liikenneveropolitiikka Suomen kansalaisen silmistä katsottuna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *