Kestävän liikkumisen toimenpiteet
Traficomin tutkimuksessa on selvitetty, kuinka ohjata ihmisiä mm. henkilöauton käytöstä julkisen liikenteen käyttäjäksi ja fyysisiin liikuntamuotoihin ns. kestäviin liikkumistapoihin. Tutkimuksessa mainitaan 3 eri “stoppia” joilla voidaan ohjauksia tehdä. Yksi merkittävin toimenpide on henkilöautoilun rajoittamistoimet. Näihin keinoihin kuuluu esimerkiksi tiemaksut, pysäköintimaksut, liikenteen rajoittaminen keskusta-alueilla. Lista jatkuu. Alla olevassa listauksessa mainitaan tarkemmin keinoista.
- kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet
• infrastruktuuri: uudet ja parannellut pääväylät
• infrastruktuuri: pyöräpysäköinti
• kaupunkipyöräjärjestelmät
• liikkumisen ohjaus (koulut ja työpaikat) - joukkoliikenteen edistämistoimet
• lippujen hintamuutokset bussi- ja raideliikenteessä
• palvelutarjonnan lisääminen, mm. vuorotarjonta ja lipputuotteet
• raideinfrastruktuurin kehittäminen - henkilöautoilun rajoittamistoimet
• tiemaksut (ruuhkamaksut ja kilometrivero)
• pysäköintimaksut
• yhteiskäyttöautot
• liikenteen rajoittaminen keskusta-alueilla
Kansalaisaloitteemme “POLTTOAINEVERON KOHTUULLISTAMISESTA JA KOHTUULLISEN HINTATASON TURVAAMISESTA” on kerännyt tällä hetkellä 95 795 allekirjoitusta viikossa. Allekirjoituksia kerätään 28.4.2022 asti. Suomessa äänioikeutettuja on n. 4,46 miljoonaa, jotka voivat aloitteen allekirjoittaa sähköisesti tai paperiversiona. Aloitteen kerätessä yli 200 000 ääntä/allekirjoitusta (joka rikkoo nykyisen ennätyksen 167t) luodaan merkittävää painetta eduskuntaan. Vaikka ehdotus lain valmisteluun ryhtymisestä ei menisi läpi, niin sillä olisi merkittävä vaikutus nykyiseen poliittiseen ilmapiiriin.
Henkilöautoilun kustannuksien nousu ja matka-aikojen pidentyminen ohjaavat ihmisiä tehokkaimmin kestävään liikkumiseen. Kansallinen tieliikenteen päästökauppa on myös havaittu yhdeksi hyväksi keinoksi ohjata ihmisiä kestävän liikkumisen pariin ja päästöjen vähentymiseen.
“Henkilöautoliikenteeseen kohdistuvat muutokset sen sijaan kasvattavat joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti enemmän. 10 % korotus polttoaineen hintaan tai käyttökustannuksiin tuottaa 2,5 % lisäyksen joukkoliikenteen
käyttöön. 10 % korotus henkilöauton matka-aikaan puolestaan lisää joukkoliikenteen käyttöä 8,1 %.”
“Katsauksen perusteella joukkoliikenteeseen kohdistuvat toimet yksistään eivät ole kovin tehokkaita houkuttelemaan nykyisiä henkilöauton käyttäjiä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tuloksen voidaan tulkita heijastavan sitä, että henkilöauton ja joukkoliikenteen kustannuksia ei välttämättä koeta vaihdannaisiksi.”
Kasvattamalla henkilöautojen matka-aikaa keinotekoisin keinoin mm. rajoittamalla henkilöautoliikennettä keskusta-alueilla, bulevardisoinnilla, liikennesuunnittelulla, voidaan lisätä aktiivisten liikkumismuotojen suosiota.
“Henkilöautolla matka-ajat ovat myös usein merkittävästi lyhyempiä kuin joukkoliikenteellä.
Sen sijaan henkilöauton käyttäjät siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjiksi silloin, kun henkilöautoilun kustannukset tai matka-aika kasvavat. Henkilöautoliikenteen matka-aikojen kasvu voi myös lisätä aktiivisten kulkutapojen suosiota. Toisaalta voidaan päätellä, että henkilöautoliikenteen ruuhkautumisesta johtuva matka-aikojen kasvu yhdessä joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentämisen kanssa voisi houkutella eniten vaihtajia henkilöautosta joukkoliikenteeseen.”
Ruuhkamaksusta mainitaan selvityksessä näin:
“On näyttöä siitä, että liikennemäärä ruuhkamaksualueella vähentyy (n. 10–20 %). Vaikuttaisi siltä, että ruuhkamaksut vähentäisivät erityisesti henkilöautojen käyttöä työmatkoilla (max. 10 %) sekä lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Osittain tämä johtunee myös joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantumisesta. Vaikutus henkilöauton käyttöön vapaa-ajan matkoilla näyttäisi olevan pienempi. Vaikutuksista pyörämatkojen määrään on vähemmän tietoa.
Vaikutuksia on selvitetty liikennemäärämittauksilla sekä käyttäjäkyselyiden ja kansallisiin
henkilöliikennetutkimuksiin perustuvien mallinnusten avulla.“
Kilometriveron vaikutus ajosuoritteisiin:
“Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla vähentäisi kokonaissuoritetta keskimäärin 4 %.
Pääkaupunkiseudulla vaikutus henkilöautomatkoihin olisi keskimäärin -9 % (työmatkoilla -11 %, muilla lyhyillä
matkoilla -10 % ja pitkillä matkoilla -5 %).“
Tiemaksuja ns. ruuhkamaksuja ja kilometriveroa vastaan oleva kansalaisaloitteemme eteni 50 880 äänen turvin eduskuntaan.
– Klaus Kannistola / Stop Autoilijoiden kuritukselle!
Lähde Kestävän liikkumisen toimien kulkutapavaikutukset: Heidi Auvinen, Anu Tuominen, Esko Lehtonen ja Fanny Malin
