Arvoisat ministerit ja kansanedustajat
Henkilöliikenteestä 93 prosenttia kulkee tien päällä. Tästä on yli 80 % henkilöautoliikennettä eli suurin osa Suomen kansalaisista kulkee henkilöautolla töihin ja vapaa-ajalla. Suomi on pohjoinen harvaanasuttu maa ja välimatkat ovat pitkiä. Ajomatkat eivät ole suoraviivaisia, vaan tapahtumaketjuja. Saatamme samalla matkalla viedä lapset aamulla päiväkotiin, hakea eväät lähikaupasta ja ajaa tämän jälkeen töihin tai käydä asioimassa kaupassa, verotoimistossa, harrastuksissa, tapaamassa iäkästä sukulaista ja hoitaa paljon muitakin asioita.
Suomessa ajetaan keskimäärin 3600 euron arvoisella ja 12,5-vuotiaalla henkilöautolla (2020), jossa on polttomoottori. Nykyisellä liikenteen verotuspolitiikalla ja taloudellisella ”ohjaamisella” autolla kulkevien kotitalouksien ostovoima ja työssäkäynnin kannattavuus heikkenee – myös kynnys vastaanottaa töitä kasvaa. Tämän seurauksena valtio menettää verotuloja. Työttömyyden kasvaessa mm. valtion ja kuntien kulut kasvavat. Niin sanottu autoköyhyys aiheuttaa esteitä niin työllistymiselle, pahentaa syrjäytymistä kuin vähentää suomalaisten sosiaalista pääomaa. Sosiaaliturvan kulut kasvavat ja pahoinvointi hyvinvointiyhteiskunnassamme lisääntyy. Työttömyyden kasvaessa terveyspalveluidenkin kulut kasvavat. Lisäksi nykyinen tilanne heikentää yrityksien kilpailu- ja investointikykyä mm. kuljetusalalla. ”Kilpailukyky” siirtyy ulkomaille.
Kasvava inflaatio syö autoilevien kotitalouksien entuudestaan heikkoa ostovoimaa ja yrittäjien katetta, jos nousevia kustannuksia ei saada siirrettyä palveluiden tai tuotteiden hintoihin. Oravanpyörä on valmis. Suomen kova hintataso karsii niin kuluttajia kuin yrityksiä, saati ulkomaisten yritysten ja investoijien sekä osaajien kiinnostusta Suomea kohtaan.
Suomen valmiiksi korkea polttoaineiden verotus (vrt. EU:n minimi), kunnianhimoinen biopolttoaineiden jakeluvelvoite (30 % 2030 mennessä) on jo vaikuttanut polttoaineiden hintoihin voimakkaasti. Vuoden 2022 alusta korotusta tuli 11 senttiä litraa kohti jakeluvelvoitteen korotuksen myötä. Suunnittelemanne kansallinen päästökauppa tai EU:n yhteinen liikenteen päästökauppa nostaisivat arvaamattomasti entuudestaan jo monille sietämättömiä polttoaineiden hintoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön laatiman jakeluvelvoiteselvityksen mukaan dieselin hinta saattaa nousta jopa 65 senttiä litraa kohti.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan kansallinen päästökauppa saattaisi nostaa bensan hintaa korkeimmillaan 72 senttiä ja dieselin hintaa 52 senttiä litralta.
Seuraavassa esitämme yli 280 000 ihmisen kansanliikkeemme jäsenten Facebook-ryhmässä esittämiä kysymyksiä ja huolia teille arvoisat ministerit ja kansanedustajat!
”Millä keinoin aiotte eduskunnassa turvata suomalaisen autoilevan kansan arjen ja yrittäjien toimeentulon, jos otetaan huomioon nykyiset poliittiset linjaukset, energian (sähkö, kaasu, liikenteen polttoaineet) hinnannousut? Osa hinnoista on noussut poliittisten päätöksien takia.
”Tulisiko hallituksen keskittyä enemmän Suomen kansalaisten hyvinvointiin? Nyt jo näillä polttoaineiden hinnoilla ei ole enää kannattavaa käydä töissä. Työmatkoihin menee kuukaudessa 400 euroa pelkästään polttoaineisiin. 1800 euron nettopalkasta ei jää enää paljoa käteen tämän jälkeen, kun otetaan huomioon auton vakuutukset ja ajoneuvoverot. Sähköautoa en voi ostaa, vaikka haluaisinkin, kun eivät myönnä lainaa.”
”Miten eläkeläisellä on varaa ostaa sähköauto tai uusi vähäpäästöisempi auto? Eläkettä saan sen 1400 euroa kuukaudessa ja lainaa ei myönnetä näin vanhalle. Maksa siitä sitten lääkkeet, liikkumiset ja kaikki elinkustannukset.”
”Minut lomautettiin koronan aikana ja luovuin autosta, kun ei ollut varaa enää pitää sitä. Ei huvita enää työnteko näillä hinnoilla. Tulisiko joskus porkkanaakin, eikä keppiä aina?”
”Olen komennustöitä tekevä putkimies Keski-Suomesta ja ajan vuodessa noin 50 000 km, josta välttämättömiä ajoja on noin 40000 km. Hinta, jonka maksamme päästäksemme töihin, ja päästäksemme maksamaan tuloistamme tuloveroa valtiolle, on muutamassa vuodessa noussut kipurajaan. Tankki (80 litraa 95e bensaa) maksaa nyt 150 euroa. Ajan sillä viikon. Eli maksan 600 euroa kuukaudessa pelkkää bensaa.”
”Vanhemmillani on laina maksettavana. Äiti on hoitaja, jonka palkka ei päätä huimaa. Isä ajaa useita kymmeniä kilometrejä (suunta) töihin, mutta verot ja bensan hinta ei tee työnteosta enää kannattavaa. Rahaa jäisi todennäköisesti enemmän käteen, kun jäisi ansiosidonnaiselle kotiin makaamaan. Ei ainakaan tuota työmatkaa tarvitsisi ajaa päivittäin. Vaikka sinisten bussien alueella asutaankin isän työmatka, kestäisi noin 3 h suuntaansa julkisilla. Tämä tekisi päivässä 6 h plus 8 h mittainen työpäivä. Eli 14 h päivästä menisi töihin + matkoihin. Missä olisi isäni aika nukkua tai katsoa raskaan työpäivän jälkeen televisiota? Huoli on kova. Äitini raataa 14 h työvuoroja, jotta lainaa saisi lyhennettyä, kun isäni palkka menevät bensaan, veroihin ja sähkölaskuun.”
”Miksi biokaasulle asetettiin valmistevero, jos se kerran on ympäristöystävällistä? Terveisin Kaasuauton omistaja”
”Isoimmat kaupungit ovat väläytelleet mahdollisten ruuhkamaksujen tai tietullien käyttöönottoa. Nämä olisivat työssäkäyntiveroa ja asiointiveroa ihmisille, jotka tulevat kaupunkiin tarpeen vuoksi. Miten näette näiden tarpeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden entä uskotteko, että näillä voisi olla haitallisia vaikutuksia esim. kaupunkien yrityksille?”
”Miten voidaan keskittää palvelut nykyään niin hanakasti kaupunkeihin, kun samalla kulut kasvavat niihin pääsemiseksi?”
”Alentamalla polttoaineiden veroja kasvatamme kansalaisten ostovoimaa. Ostovoiman kasvun myötä kotitaloudet voivat sijoittaa mm. enemmän palveluihin, harrastuksiin ja kotimaisiin tuotteisiin. Myös tarvittaessa säästynyt raha voidaan sijoittaa vähäpäästöisempään autoon. Kotitalouden monipuolisella ostovoimalla on loppupelissä työllistävä vaikutus. Työllistävän vaikutuksen, yrityksien kasvun myötä valtio saa lisää verotuloja eri veromuodoissa mm. ansiotuloveroja, pääomaveroja, arvolisäveroja ja yhteisöveroja?”
”Ymmärrättekö että todella suurella osalla suomalaisista autoilijoista ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää bensasta tai dieselistä käyttövoimansa saavaa autoaan? Tämän hetken uudet myytävät autot uusine vähäpäästöisine tekniikoineen tulevat suurimman osan saataville vasta aikanaan käytettyjen autojen markkinoiden myötä. Eikö kiristäminen polttoaineen hinnalla ja muulla ole tässä tilanteessa täysin kohtuutonta?”
”Onko tietoa, miten saa minimipalkalla 1680 euroa miinus verot ostettua sähköauton, kun lainaa ei tipu noilla tuloilla, saati jos olisin luottotiedoton… Ja pakko kuitenkin käydä 100 km työmatka kuutena päivänä viikossa, kun TYÖNANTAJA määrää työtunnit ruuhka-aikojen mukaan, vaikka minulle taloudellisinta olisi tehdä pidempiä päiviä vähemmän?”
”Koska Suomessa on yli 2,7 miljoonaa liikennekäytössä olevaa autoa ja tämän päälle kuljetuskalustoa sekä kausiluontoisesti matkailu- ja harrasteautoja niin voi hyvällä syyllä sanoa, että autoilun korkea verotustaso vähentää väkisinkin taloudellista aktiivisuutta, elinvoimaa ja maamme talouden terveyttä. Erityisesti autoilevat pieni- ja keskituloiset kotitaloudet, eläkeläiset, opiskelijat, kotiäidit ja -isät, yksinyrittäjät sekä pienyritykset maksavat kalliisti siitä, että heidän arkensa voisi rullata maassamme ihmisarvoisesti. ”
”Jakeluvelvoite vaikuttaa ennusteiden mukaan polttoainelaatujen saatavuuteen eri puolilla Suomea eikä sähkölatausverkostoakaan noin vain rakenneta kattavasti. Tällaisessa tilanteessa, joka on pitkälti politiikalla aiheutettu, pitäisi vieläpä maksaa lisää veroja joidenkin valtion suunnitelmien mukaan vaikka suomalaisautoilijat ovat jo nykyisinkin Euroopan eniten veroja maksavien kärkikastia. Eikö tämä ole liikaa pyydetty kansalaisilta?”
“Autot ovat kehittyneet koko ajan päästöttömimmiksi. Kestävän ja hintatasoltaan järkevän tekniikan suunnittelu, toteutus sekä testaus vaatii aikaa. Onko EU:ssa ja Suomessa tehty laajaa ja puolueetonta vaikutusarviointia siitä onko suosittavat tekniikat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat polttoaineineen kestäviä ja oikeasti parempia ratkaisuja niin ympäristön kuin ihmisten taloudenkin kannalta?”,
Tässä vain muutaman huolestuneen kansalaisen kysymyksiä ja huolia. Jäämme odottamaan vastauksianne.
Toivotamme Teidät kaikki tervetulleeksi Torviprotesti 4.0 -mielenosoitustapahtumaan.
Tapahtuma järjestetään 18.2.–19.2.2022 Helsingissä. Lisäksi tämänhetkisen tiedon mukaan mielenosoituksia on Helsingin lisäksi vähintään kahdeksalla eri paikkakunnalla jompana kumpana näistä päivistä. Tarkemmat aikataulut, kokoontumispaikat, reitit ja kuviot pyritään tiedottamaan tammikuun 2022 aikana.
Sillä, vaivaudutteko reagoimaan näin ison ryhmän huoleen, niin tässä näiden kysymysten osalta, kuin yleisemminkin politiikassanne tullaan mittaamaan paljon Teidän asennettanne kansalaisia kohtaan.
Ystävällisin terveisin,
Stop autoilijoiden kuritukselle! -liike
https://www.stopautoilijoidenkuritukselle.fi/
LÄHTEET:
Kansallinen päästökauppa: https://yle.fi/uutiset/3-12180528
Jakeluvelvoite: https://www.lvm.fi/-/selvitys-uusiutuvien-polttoaineiden-jakeluvelvoitteen-noston-vaikutuksista-valmistunut-1602017
Siinäpä päättäjille lukemista ja miettimistä miten on mennyt kansan edun ajaminen.
Minä tein avustaja hommia vammaisille mutta kun bensan hinta nousi ja työttömän ansaintaraja tiputettin takaisin 300e niin 3pvä enempää ei ole varaa kk töitä tehdä. vammaiset arvostaa teitä rakkaat päättäjät. Tuon jälkeen en ole viitsinyt talkoihin osallistua, kiitos teille… t. 11.30e/H